perjantai 13. heinäkuuta 2018

TJ 43


Meidän juhliin on tänään 43 päivää eli 6 viikkoa ja yksi päivä :O
Jotenkin vielä on levollinen mieli, vaikka meiltä puuttuu vielä vaikka mitä!
Pahoittelut että tästä tulee rönsyilevä tarina, yrittäkää pysyä kärryillä :D

Mun sormus on edelleen suuri kysymysmerkki. Ensin olin päättänyt että teetän Andreasenilla itselleni Tulppaanin, jota kävinkin sovittamassa Tampere-reissullani, mutta jäin sitä sitten miettimään liikaa ja totesin että sitä varten meidän pitäisi mennä Tampereelle, ja meillä ei yksinkertaisesti ole vapaita viikonloppuja, kun voitaisiin moinen reissu tehdä ainoastaan elokuussa lomien aikaan, ja silloin on jo liian myöhäistä, koska toimitusaika on noin kuukauden verran. Niinpä sitten puhuin kultaseppäystäväni kanssa, että hän voisi mahdollisesti mun sormuksen tehdä, ja tehtiin jo pieniä laskelmia. Tuli pieniä muuttujia matkaan, ja hän sai uuden työpaikan Helsingistä ja käy nyt siis Lahesta Helsingissä töissä ja vaihtavat asuntoa poikaystävänsä kanssa, joten pohdittiin ehtisikö tekemään. Hän totesi että ei haluaisi tehdä kiireessä jotain vähän sinnepäin, jonka ymmärsin kyllä ihan täysin, itsehän tässä olen vähän viime tingassa liikkeellä :D
                                 
Älkää välittäkö rumista sormista, tässä sovituskuva yhdestä Tulppaanista.

 Nyt mulla ei siis oo mitään hajua sormuksesta, joten veikkaan että lähipäivien aikana on laukattava kultasepänliikkeitä läpi Sulhon kanssa. Kävin onneks viime vuoden puolella sovittamassa sormuksia ystävän ollessa Timanttisilla töissä, joten on tietynlainen ajatus mikä istuu kihlan kanssa hyvin.
Oon toisaalta myös miettinyt jos en ottais erillistä vihkiä ollenkaan, kihlakin on musta niin kaunis että se riittäisi jo sellaisenaan mulle, Noh, saas nähdä mihin päädytään!

Viime viikolla tein ensimmäisen tilauksen Maxikarkilta meidän herkkubuffaa varten, innostuin heidän sipsialestaan ja tilasin samalla muutaman laatikon karkkia.
Oon ite semmoinen herkkuhiiri, että meillä on oltava jotain naposteltavaa kaikkien ruokien välissä, ja koska on häät, niin mikäs oliskaan kivempi kun herkkubaari. Molemmat ollaan sipsinsyöjiä, joten sipsejä oli oltava ja pakkohan oli tarttua tarjoukseen jossa Teffelin sipsipussit 1,80eur/kpl ja kaikista herkuista sai vielä -15% alea!
Mä tilasin siis 2,8 kgs sipsejä ja 7 kg karkkia, teen meidän herkkubuffan herkuista sitten postauksen vielä erikseen kun saan kaikki tarvittavat ainekset kasaan, osa on siis vielä metsästämättä!
(Pakko tosin myöntää että mies sieltä jo yhden sipsipussin nappasi maisteluun :D)

                                  

Lisäks mä oon kovaa vauhtia hahmotellut meidän pöytien nimeämisiä ja shoppaillut ahkerasti hääkirppiksellä. Oon kotiuttanut mm. pienet lyijykynät bingoon, seremoniamestarin kellon, saippuakuplille purkkeja ja mitä vielä. Ens viikolla meen ratsaamaan viime viikonloppuisista ystävän ihanista häistä jääneitä tavaroita ja kotiutan niistä osan meille uusiokäyttöön.
Sain myös vihdoin viimein varattua palaverin kukkakaupan kanssa, ja ens viikon tiistaina meen suunnittelemaan meijän kukkajuttuja, jännää!
Viikon päästä meillä on kaason ja bestmanien kanssa pieni miitti ja yritetään vähän saada aikatauluja ja tehtävänjakoa selväksi, ja onhan se kiva että tyypit näkee porukan ennen The Päivää. :)

Meidän kutsujen viimeinen ilmoittautumispäivä on 1.8. ja toistaiseks 46/80 on ilmoittanut tulevansa, 3/80 ei pääse tulemaan ja saatiin myös yks ylimääräinen listoille... Mun tätini ilmoitti siis että hän ottaa miesystävänsä mukaan, enkä mä kehdannut sanoa siinä että on kutsuttu vain läheisimmät, ja vain ihmiset jotka tunnetaan. Hän kuulema halusi jonkun tanssikaverin,ja koska mun puolelta ei oo muutenkaan tulossa kuin vanhemmat, mummo, sisarukset ja kaks serkkua, joten annoin tässä kohtaa tän mennä ajattelematta sen enempää, ehkäpä viihtyvät sitten pidempään juhlissa.

Pitopalvelulle laitettiin menuehdotelma ja odotellaan heidän vastinettaan siihen, valittiin häävalssi ja mietitään muita musiikkitoiveita bändille ja pitäis kai ruveta kokoamaan spotifylistaa niille hetkille kun bändi ei ole esiintymässä. Lisäks mun pitäis vetää helmikuusta asti kaapissa ollut mekko päälle ja katsoa tarviiko sitä esimerkiks lyhentää.

Just eilen aattelin että eihän meillä nyt hirveesti oo tekemistä, mutta näin auki kirjoitettuna onhan sitä aikalailla kaikennäköstä mitä olis vielä hyvä hoitaa mahollisimman nopeasti. Ehkä pitää ruveta tuumasta toimeen ja kirjoittaa itelleen jonkunlainen to do-lista ja ruveta ruksailemaan asioita.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Askartelin sittenkin!

Munhan ei tosiaankaan pitänyt askarrella yhtään mitään, mutta pohdin erilaisia vaihtoehtoja kirkosta poistumiseen, ja törmäsin muutamassa menneiden vuosien morsiamien blogeissa huiskutuskeppeihin. Riisiä saisi ilmeisesti meidän kirkossa heittää, mutta en haluais noukkia riisiä tukasta ja puvun sisältä vielä viikon päästä, joten jotain vähemmän "sotkevaa" oli hakusessa.


Koska kotoa löytyi läjä grillitikkuja, suuntasin Kärkkäiselle ja ostin meidän väreissä (eli siis oranssia, hopeaa ja mustaa) satiininauhaa, kilikelloja eli tiukuja ja liimaa. Satiininauha tais maksaa 3euron luokkaa rulla, jossa oli siis 10m, ja ostin hopeista 3 rullaa, oranssia 2 rullaa ja mustaa muistaakseni yhden rullan, koska totesin jälkikäteen että musta ja oranssi näyttää kimpassa aikalailla siltä että ollaan vankkumattomia HPK:n kannattajia, joten käytin vaan osan mustasta rullasta ja muutoin tuli oranssi-hopeaa yhdistelmänä. Kilikellot oli parin euron pintaan, yhdessä pussissa oli sekä vähän isompia että pienempiä ja käytin noin. 40 keppiin reilun yhden pussillisen kilikelloja. Edit.kulkusia noi on siis nimeltään, tein pitkään nimeä :D

                                              


 Sit vaan napsin saksilla nauhoista sopivan mittaisia, n. 60cm pitkiä ja rupesin hommiin. Koska grillitikuissa on terävä kärki, napsin niistä myös terävät kärjet pois oksasaksilla, jotta kukaan ei revi mekkoaan (tai sukkiksia!) tai tökkää naapuria silmään huiskutellessaan.

                                             

Sen jälkeen kaks nauhanpätkää jonkun alustan päälle (koska tässä sotkee sormensa, ja ympäristönsäkin, jossei suojaudu!) ja mä käytin ihan Scothin perusläpinäkyvää liimaa. Ensimmäinen tikku meni aika turaamiseks kun yritin samantien liiman laiton jälkeen ruveta pyörittämään nauhoja tikun ympärille, mutta liima oli liian märkää ja lähinnä vain sotki. Liiman piti siis antaa kuivahtaa hetken aikaa ennen pyörittelyä, jotta se rullas nätisti ja tarras samantien kiinni.

                                    

                                    

Pyörittelyn jälkeen laitoin nauhojen yläpuolelle vielä siimalla (parasta, koska läpinäkyvää ja kiristyy tiukasti helposti!) pienet kulkuset päähän, ja tein wordilla pohjan viireistä, joita sitten liimasin kakspuoleisesti nauhojen yläpuolelle.

                                         
Kuten näkyy, niistä tuli ihan hauskoja!
Meillä puolet porukasta saa saippuakuplia ja puolet saa huiskut, eli huiskuja tuli n. 40 kpl.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Paha mieli polttareista

... tai oikeastaan niiden järjestelyistä.
Mä jouduin tän viikon lopulla niin hazardiin tilanteeseen, että jouduin ilmoittamaan polttariporukalleni että nyt loppu tämä leikki, mä en halua polttareita jos ihmiset ei pysty olemaan sovussa toistensa kanssa.

Oon siis pitkin kevättä kuullut siskokaasolta ja yhdeltä ystävältäni kommenttia siitä kuinka hankalaa mun polttareiden järjestäminen on, ja mikään ei tunnu sujuvan sovussa. Oon muutamaan otteeseen sanonutkin että mä en haluais ottaa stressiä omista polttareistani, kun en oo vielä häiden järkkäilystä minkäänlaista ottaa, enkä oikeastaan haluais tietää mitään polttareistani - en sitä ketä osallistuu, mitä tehdään tai koska ne on.

No, nyt tiedän sitten ihan kaikki suunnitelmat, koska mun ystäväni lisäs mut sinne salaiseen polttariryhmään ja poistui itse sieltä, koska halus että nään miten hommasta ei tuu mitään.
Oudointa ehkä on se, että ketjuja lukiessa ehdin jo ainakin kerran innostua että jes, nehän on päässy yhteisymmärrykseen, mutta sit on taas tapahtunu jotain, joka on suistanu porukan kyseenalaistamaan voiks tää nyt mennä näin.
Kismaa aiheuttavaksi tekijäksi on noussut mm. se, että toiset oli viemässä mua meidän kotipaikan järven ääreen (sähköttömälle) mökille ja toiset olis halunnu laittaa mut yöks kotikaupungin hotelliin. Rahasta on keskusteltu tiuhaan, aktiviteeteista ja oikeestaa ihan kaikesta. Jossain vaiheessa on budjetti ollu jo karkaamassa semmoiseks että yks ystävä oli ilmoittanu että hänellä ei ole varaa osallistua näihin polttareihin ja sit jotenkin koko homma on lähteny vyörymään lumivyörön lailla niin että koko massa lävähti mun kasvoille.

Vuorokauden verran märehdin asiaa ja saatoin muutaman kyyneleenkin tirauttaa Sulholle, koska kyllähän polttarit on ollu mulle iso asia ja oon inolla odottanu sitä päivää kun kaikki mun parhaat ystävät ja läheiset daamit kokoontuu yhteen. Siskokaaso otti myös kauheen stressin kun ei onnistunutkaan polttareiden järjestelyissä. Yhden huonosti nukutun yön jälkeen sisuunnuin ja päätin että jumalauta, mä oon itsenäinen nainen ja mikä mua estää järkkäämästä polttareitani ihan ite!

Niinpä siis kun kaikilla oli jo päivä varattuna vapaaks mun polttareita varten, niin mä pidän polttarini 28.7.! Olin jo päivää uumoillutkin ja olin 99% varma että tänä päivänä ne on, kaason ja yhden ystävän yrittäessä harhauttaa mua muka ovelasti. Oon kuitenkin lukenu sen verran monta salapoliisitarinaa että haistoin huijauksen pitkän matkan päähän, ja oikeassa olin. :D

Osin mun polttareissani hyödynnetään jo valmista runkoa, mutta osan oon nyt sit ihan ite järkännyt. Päätin myös että koska järjestän nää ite, niin maksan ihan ite oman osuuteni ja jokainen osallistukoon just siihen osuuteen kun itteä huvittaa ja mihin on varaa.

Semmosta siis! Onks kellään muulla vastaavanlaisia kokemuksia tai tullut tietoa omien polttareiden järjestelyistä?

tiistai 29. toukokuuta 2018

Minimoon varattu!

Innostuin edellisessä tekstissä keksimästäni huomenlahja-ajatuksesta Sulholle ja klikkailin meille lennot häiden jälkeiselle viikolle Prahaan! Ollaan molemmat vielä lomalla häiden jälkeinen viikko ja mua jotenkin masens ajatus siitä että siitä sitten laskeuduttais takasin työmoodiin ihan noin vaan, joten tein pikaisen päätöksen ja päätin että vietetään seuraavallakin viikolla vielä rakkauskuplassa kahdenkeskistä aikaa. ♥

Elokuussa on mannereuroopassa kesälomakausi, joten hillittömän halpoja lentoja ei enää ollut jäljellä, mutta mun mielestä 300e kahden hengen menopaluusta ei oo liikaa. Lennähdetään Prahaan häiden jälkeisenä keskiviikkona aamulennolla Finnairin siivin, ja palataan kotisuomeen sitten lauantai-iltana.

Pieni jännitysmomentti on kyllä sitten siinä, että mun passihan on vanhentunut ja otan uuden passin uudella nimellä, ja tilasin täten siis lentoliputkin uudella nimelläni.
Tein toki pikaisen soittokierroksen meidän seurakuntaan ja VTJ:lle, ja sieltä sanottiin että kyllä pitäisi onnistua, kun vaan muistutan itse papille että toimittaa vihkitodistuksen heti eteenpäin ja syöttävät tiedot välittömästä VTJ:n järjestelmiin, johon sen pitäisi päivittyä nopeasti.
Suunnitelmana on siis hakea pikapassi, jonka saisi parhaimmillaan siis haettua lentokentältä lähtiessä, mutta uudella nimellä saan uuden passin vasta sitten, kun VTJ on päivittynyt...

Oon tämän kanssa kuitenkin luottavaisin mielin, ja toivon että kerrankin kaikki menis hyvin. :D

Meidän häihin on muuten enää vajaa kolme kuukautta!

maanantai 7. toukokuuta 2018

Häämatkahaaveita

Kuva

Tämä mennyt talvi on ollut kaikessa lumisuudessaan ja kylmyydessään ihan kunnon Talvi, ja vaikka talvesta tykkäänkin, niin jotenkin parasta on lähteä aina talvella jonnekin lämpöiseen katkaisemaan kylmyyden putki. Koska meillä ei tänä vuonna ollut mahdollisuutta lähteä reissuun yhdessä, tuntuu luontevalta ajatukselta että lähdetään häämatkalle tulevana talvena. Vielä on vähän mietinnässä olisko ihanaa (tai olisiko mahdollisuuksia) lähteä minimatkalle heti häiden jälkeen, johonkin Euroopan kaupunkikohteeseen ihan vaan nollaamaan ja olemaan heti kahdestaan siinä rakkauskuplassa. Ollaan häiden jälkeinen viikko molemmat vielä kesälomalla, joten periaatteessa olis aika mahdollista tehdä joku pieni reissu siihen. Pitäisköhän ostaa Sulholle huomenlahjaksi minimoon Prahaan, johon ollaan molemmat haluttu jo jonkun aikaa! Tän laitan muuten vakavaan harkintaan, nyt kun sen ääneen sanoin :)

Mä oon viime aikoina selaillut päämäärätietoisesti eri matkanjärjestäjien sivuja ja lukenu kohdeoppaita ja miettiny mikä ois se meijän kohde. Halutaan ehdottomasti jonnekin lämpöseen, ja ollaan sitä mieltä et kaks viikkoa on se aika kun halutaan olla. Australia/Uusi-Seelanti olis ihan mieletön kohde, mutta lennot on niin pitkät, että siellä haluais olla sitten vähän pidemmän aikaa samoilla istumisilla, enkä just nyt usko että saadaan järkättyä ihan niin pitkää pätkää lomaa ens talvelle.

Vaikka reissuun halutaankin, niin ei haluta maksaa itteämme ihan kipeäks reissusta, vaan etitään lähtökohtaisesti semmoista kohdetta jossa olis sitten varaa myös tehdä asioita, syödä ja juoda hyvin. All Inclusive ei oo jotenkin ikinä ollu mun juttu, jotenkin karsastan sitä ajatusta että aina söis samassa paikassa, koska haluan ehdottomasti nähdä paikallisia ravintoloita ja muuta menoa, ja syödä eri paikoissa. Tokihan usein All inclusiveen kuuluu myös mahdollisia aktiviteetteja, mutta silti jotenkin ajatuksena karsastan sitä.

Ensin poukkoilin Dominikaanisen tasavallan kohdeoppaita eestaas, ja melkein jo innostuin siitä, niin näin meidät laskemassa zip-vaijerilla viidakossa ja loikoilemassa rannalla... kunnes luin ristiriitaisia kokemuksia. Eräs ystävä kertoi käyneensä siellä myös muutama vuosi sitten ja sanoi että silloin ei ainakaan turisteilla ollut tietyille alueille asiaa ja iltaisin kannatti välttää tiettyjä alueita, eli lähinnä oli toivottavaa pysyä turistialueilla silloin. Jotenkin vähän meni fiilikset koko paikasta, vaikka ilman Sulhon alkuepäröintiä olisin jo varmaan varannut matkan. Kerrankin onneks epäröi!


Kuva

Ollaan pähkäilty myös Malediiveja, mutta jotenkin tuo Malediivit mietityttää. Riittäiskö niin vahvasti vesielementissä olevassa kohteessa tekemistä viikoks? Toisaalta jos sen yhdistäis vaikka Sri Lankaan niin vois löhötä eka ja sitte aktiviteettia ja nähtävyyksiä Sri Lankassa, mutta sit taas viikko ja viikko - onko se liian lyhyt aika yhdessä paikassa.
Malediivien matkat on myös aika hinnakkaita, ja käsitykseni mukaan eläminen Malediiveilla, varsinkin näillä resort-saarilla ei ole hirveän halpaa, ainakaan jossei ota all inclusivea :D Aurinkomatkojen hintaesimerkin mukaan esim peruspizza 14€, olut 0,5l 4€, vesipullo 4€. Ei nyt ihan mahdottomia hintoja kuitenkaan, ja hintatasohan varmaan riippuu ihan siitä kuinka prameaan resorttiin itsensä majoittaa.
Tuttavapariskunta oli käynyt sukelluslomalla Malediiveilla, ja heillä oli majoitus resort-saarien ulkopuolella paikallisten saarilla, ja siellä majoitus oli huomattavasti paljon huokeampaa, 50-55€/vrk hinnalla oli saanut hyvän majoituksen aamupalalla, ja he olivat tehneet pari päiväretkeä resort-saarille ja päässeet täten kunnon ruokien ja ruokajuomien ääreen.
Resortsaarethan on Malediiveilla ainoita, joissa alkoholia on saatavilla, paikallisten saarilla sitä ei ole ollenkaan eikä alkoholia saa maahan viedä.
Mutta onhan siellä ihan järkyttävän upean näköistä, ja toi turkoosi meri! 😍
Malediivit jää mietintään takaraivoon, ja Sri Lankan yhdistäminen myös. Pitää vähän tutustua tarjontaan!

                                 
Kuva
Kuva

 Perushelppo ja varma vaihtoehto olis Thaimaa. Ollaan käyty Sulhon kanssa kaks kertaa Thaimaassa, molemmat kerrat isolla kaveriporukalla Phuketissa, ja vaikka tehtiinkin venereissuja ja muita, niin paljon olis vielä näkemättä.

Kuva
Thaimaan puoleen vetää kohtalaisen edukkaat matkat, edullinen hintataso paikanpäällä, inhimilliset lentoajat ja supertärkeänä turvallisuus! Ikinä ei oo Thaimaassa ollessa tullut semmoista fiilistä että tänne ei uskalla mennä tai tätä ei uskalla tehdä, tai tarvinnut pelätä että nyt pissitään linssiin ja kovaa eikä olla myöskään törmätty epäystävälliseen palveluun. Jokaisessa kohteessa on toki omat muttansa mutta Thaimaa on ollut aika semmoinen takuuvarma kohde, ja siellä olis vaikka kuinka paljon kohdevaihtoehtoja joissa ei oo tullu käytyä.

Toisaalta taas kiinnostais myös esim. Vietnam, Indonesia...
Vähän jännityksellä tässä itsekin ootan mihin päädytään 😃

Näistä mun inspiskuvista voi päätellä ainakin sen, että turkoosin meren ääreen on hirveä hinku ja lämpöön!
Joko teillä on häämatkakohteet selvillä ja varattu? Meidän pitäisi kohta puoliin varmaan oikeasti tehdä jotain päätöksiä, nyt taitaa olla kuumin sesonki meneillään ensi talven lomien varailuun.

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Musiikkia kirkkoon

Treffttiin erään myös tänä kesänä avioituvan ystävättären kanssa ja sain pienen p*skahalvauksen kun ruvettiin juttelemaan kirkkomusiikeista. Heillä on vihkiminen Asikkalan kirkossa ja heille oli annettu heti ohjeistus että maallinen musiikki ei olis kauhean suotavaa kirkossa vaan pitäis yrittää valita hengellisiä lauluja. Oon kyllä ollut Asikkalan kirkossa häissä joissa on soitettu muutakin kun hengellistä musiikkia, mutta kaipa tuokin on sitten kanttorista riippuvaista.

                 

Koska mä oon jo pyytänyt tuttavaa laulamaan kirkkoon, ei mun auttanut muu kun pikapikaa ottaa yhteyttä seurakuntatoimistoon ja kysellä vähän meidän seurakunnan kantaa tähän. Onnekseni sainkin suoraan yhteystiedot sille kanttorille, joka on vuorossa meidän hääpäivänä ja laitoin heti sähköpostia menemään. Muutaman päivän päästä tuli huojentava viesti: kyllä vain, maallinen musiikki onnistuu myös, ja kaikki on sovittavissa tapauskohtaisesti. Ilmeisestikään mitään Number of the beastia on turha toivoa soitettavaksi, mutta muutoin aika avoimelta vaikutti meidänkin kanttori. Juteltiin myös marsseista, ja hän sanoi että on mahdollista toivoa myös jotain muita marsseja esim. poistumiseen kuin perinteisiä, elokuvamusiikki onnistuu ja jos on jotain mitä hän ei ennestään osaa niin kun ajoissa tietää, niin pystyy kyllä etsimään nuotit ja sovittamaan uruille, kun vaan ajoissa tietää.

Sanoinko jo että HUH, yks huoli vähemmän - enää pitäis vaan sitten keksiä ne mahdolliset erilaiset marssit... 😄
Tykätään molemmat paljon elokuvista ja katotaan kimpassa paljon elokuvia, ja meidän juhlissakin vilahtaa sitä teemaa pikkasen, joten tuntuis luonnolliselta että poistumismusiikki ainakin olis joku perinteistä poikkeava. Sisääntulomarssiks luulen päätyväni perinteiseen Prinsessa Ruususeen, koska sen tahtiin oon harjoitellu käveleväni niin kauan kun muistan. Plus onhan se kaunis marssi, ja luulen että sisääntulo menee mulla joko jännittäessä, pillittäessä tai keskittymässä siihen että pysyn pystyssä, joten en usko että siitä jää mulle loppujenlopuks minkäänlaista mielikuvaa.

Mites muut, joko on marssit valittu, ja meettekö perinteisillä vai omalla twistillä?
Onko muille tulossa lauluesityksiä kirkkoon ja ootteko törmänneet kanttoreihin jotka ei hyväksyisi "maallisen musiikin" esittämistä?

maanantai 16. huhtikuuta 2018

30 is the new 20.


30v. Glitter sopii aina!


... tai niin mä itselleni uskottelen! :D
Täytin pääsiäisenä 30 ja pakko kyllä sanoa että minkäänlaista ikäkriisiä ei oo vielä näkynyt. Tänä vuonna on niin paljon odotettava ja kaikkea ihanaa, että jotenkin tää kolmekymppisvuosi menee ihan hujahduksessa eikä sitä ehi ees kriiseilemään. Kolmekymppisenä musta tulee vaimo, kolmannen kerran täti ja neljännen kerran kummitäti, enkä malta odottaa kaikkia näitä titteleitä!
Lisäks oon päättänyt että kolmekymppisenä teen just niitä asioita joita haluan tehdä, ja sikspä otin yhteyttä jo paikalliseen mimmilätkäjoukkueeseen, ja meinasin aloittaa jääkiekon höntsäilyn monen vuoden tauon jälkeen. Sain synttärilahjaks myös kauan toivotun tandemhypyn, ja en malta odottaa että pääsen loikkaamaan!

Mulla oli kivat pienet partyt, kaikki parhaat kaverit, hyvää ruokaa ja juomaa. Pitkään makustelin sen ympärillä että olisinko järkännyt jotkut huikeat teemabileet, mutta loppujen lopuks päädyin vaan ostamaan isot foliopallot ja lisäämään omaan naamaani ripauksen kimallusta.

Noi pallot oli oikeastaan ainoot joista mulla oli visio..
                                                       
Mulla oli selkee ajatus siitä että ehdottomasti HALUSIN isot foliopallot, ja kaikki muu olis sen lisäks extraa. Vinkkinä lahtelaisille, että Launeen Prismasta saa ostettua noita isoja palloja 9,90€ kappalehintaan, ja siihen hintaan kuuluu täyttö. Muualta ostetun pallonkin saa täytettyä samassa Prismassa 2€/kpl. Vertailun vuoksi paikallisessa Paperikuussa keskustassa samankokoinen foliopallo tyhjänä 11,95€ ja tämmöisen ison täyttö lisäksi vielä 6€/kpl, eli helposti säästää useamman euron Prismassa asioidessa, ja siellä saa tosiaan ne muualta ostetutkin pallot täytettyä kohtuuhintaan kun taas Paperikuu täyttää vain heiltä ostettuja.

Kukkaloistoa.
Kuvan PARTY-pallot on ostettu 2,50€:lla Kärkkäiseltä, ja ovat siis 40cm korkeat puhallettavat foliopallot. Noissa oli ripustusnaru mukana eli saa ns. "banneriksi" ripustettua johonkin. Meinasin säästää noi meijän häihin, ja kaikkiin mahdollisiin tuleviin juhliin, sillä ne saa uudestaan täytettyä niiden tyhjennyttyä. Ja en kestä miten paljon sain ihania kukkia!

                                        

Koska rakastan leipomista, olihan mun ehdottomasti myös leivottava. Oon pyrkinyt kokeilemaan kaikkia erilaisia kakkuja viime aikoina, jos vaikka aivot selkiytyisi sen suhteen mitä tekis sit meidän kakkubuffettiin, mutta toistaiseks ei oo ainakaan helpottanut. Tällä kertaa kokeilin persikkapassionmoussekakkua, ja tämä moussekakkuna siksi, että yksi ystävistäni on raskaana ja halusin että hänkin pystyy syömään jotain, joten jätin tuorejuustot pois. Toisena kakkuna olikin sitten paljon kohistu kinderbuenojuustis, joka oli kyllä tosi hyvää, mutta ihan supermakiaa. Toiset tykkäs suklaisesta, toiset raikkaammasta, joten äänet jakaantu aika hajan. :D

Persikkapassionmoussekakku
                                                   

Kinderbuenojuustis
Työporukalle vein aikaisemmin viikolla "ite leipomiani" Omarmunkkeja eli ite pakkasesta sulatin ja spritsasin suklaalla päälle 30. Aina ei vaan jaksa leipoa, pääsin superhelpolla ja halvalla kun sittarissa sattui vielä olemaan munkkilaatikot tarjouksessa.:D

                                     

Meijän koko kaveriporukka täyttää tänä vuona 30, joten melkoista juhlahumua tulee tää vuosi olemaan.